Urheilijoita

Ensio Nuppola - pikajuoksija muutti Amerikkaan

Ensio Kalervo Nuppola syntyi 1912 Viipurissa veturinkuljettaja Herman Nuppolan ja vaimonsa Ainon esikoisena. Hän oli TUL:n urheiluseuran Imatran Voiman kasvatti, ja saavutti seuran riveissä parhaat tuloksensa 100 metrillä. 1930-luvun puolivälissä Ensio siirtyi edustamaan Enson Kisailijoita. 

Ensio Nuppola oli 184-senttinen voimakasharteinen ja pitkäsäärinen juoksija, jonka todelliset kyvyt jäivät mittaamatta. Vuonna 1933 hän juoksi Imatran Tainionkoskella 100 metrillä ajan 10,6, joka oli vuoden paras aika Suomessa. Vielä kahtena seuraavana vuonna hän saavutti ajan 10,7. Monien asiantuntijoiden mielestä hän oli siihen aikaan maamme lahjakkain pikajuoksija. 

Ensio Nuppola opiskeli ekonomiksi, osallistui talvi- ja jatkosotaan 1939-1945, ja emigroitui Yhdysvaltoihin v. 1953 vaimonsa Tellervon (o.s. Mustonen 1916-2016) ja pienten tytärtensä Raijan ja Salmen kanssa. Tellervo Nuppola kertoi 100-vuotishaastatte- lussaan Hudson Hub-Times - lehdelle, että Ensio alkoi valmistella muuttoa Amerikkaan v. 1950, mutta kesti kolme vuotta ennen kuin heidät hyväksyttiin; siirtolaisen tuli olla terve, taloudellisesti riippumaton ja poliittisesti sopiva. He matkustivat Tukholman, Pariisin ja Lontoon kautta Southhamptoniin ja jatkoivat sieltä   Queen Mary -laivalla New Yorkiin. Nuppolat asettuivat West Townsendiin Massachusettsin osavaltioon ja saivat Yhdysvaltain kansalaisuuden 1959.

Ensio eteni työelämässä, ja hänen työnsä USAn kansainvälisen kehitysviraston palveluksessa (U.S. Agency for International Development) vei hänet matkoille  Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan ja Aasiaan. Perhe jopa asui lyhyitä aikoja Filippiineillä ja Ecuadorissa.

Vuonna 1965 Nuppolat muuttivat Rollingsfordiin New Hampshiren osavaltioon, jossa Ensio johti hankkimaansa virvoitusjuoma-alan jakeluyritystä. Eläkevuosiaan Ensio ja Tellervo viettivät Floridan South Palm Beachin kaupungissa, jossa oli vilkas suomalaisyhteisö.  Ensio kuoli 2001 Massachusettsissa. Tellervo muutti Ohioon lähemmäs tytärtään Raijaa, ja nukkui pois 2016. Hän ehti viettää 100-vuotispäiviään kahden tyttärensä, lastenlastensa ja lastenlastenlastensa kanssa. Ension ja Tellervon tuhkauurnat on tuotu Imatralle.

Lähteet:  Matti Hannus: Kultaiset kentät, 100 vuotta Suomen Yleisurheilun historiaa; legacy.com; hudsonhubtimes.com; TUL:n toimintakertomus 1959; ancestry.com; Enson kisailijoiden historia